Tekeviä käsiä todelliseen tarpeeseen

15.12.2022

“Tampereella hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan kolmannen asteen korkeakouluopetus on ollut perinteisesti vahvaa, mutta toiselle asteelle on kaivattu tälle alalle räätälöityä opinto-ohjelmaa”, FFPA:n koulutusjaoston vetäjä Tommi Peltonen aloittaa. ”Pirkanmaalla on hydrauliikan ja pneumatiikan asentajille todella paljon kysyntää, sillä talousalueella on laajasti koneenrakennusteollisuutta. Lähdimme konseptoimaan Tredun kanssa uutta koulutusohjelmaa juurikin tästä syystä. Koska täällä on tarvetta, on täällä myös osaaville tekijöille työpaikkoja.”

FFPA ja Tredu ovat kumpikin panostaneet vahvasti hankkeeseen. “Olemme rakentaneet koulutusohjelman teemarungon käsi kädessä Tredun kanssa. Tredun vastuulla on huolehtia käytännön opetustyöstä ja FFPA puolestaan tuo ohjelmaan mukaan kaksi konkreettista uutta sisältökokonaisuutta. Näistä ensimmäinen on hydrauliikkaputkiston ja -letkuston laaja-alaisesta osaamisesta kertova Putkistopassi. Toinen on suorittajan pätevyyteen perustuva, kolme ammatillista tasoa sisältävä CETOP-koulutusstandardi.”

Pirkanmaalla toteutettava koulutushanke on pilottimaster, joka on tulevaisuudessa monistettavissa myös muihin toisen asteen oppilaitoksiin ympäri Suomea. “Tavoitteemme on ollut tehdä tästä koulutusohjelmasta niin hyvä, että siihen halutaan tarttua oppilaitosten taholta laajasti alueesta riippumatta.”

Paljon painavaa asiaa paketoituna yhteen

Tredun ja FFPA:n yhteistyöhankkeessa on mukana tällä hetkellä nelisenkymmentä kone- ja tuotantotekniikan asentajaopiskelijaa. Lisäksi raskaskoneasentajakoulutusohjelman puolella mukana on kymmenkunta jo työelämässä olevaa aikuisopiskelijaa, jotka tavoittelevat täydennystä osaamiseensa. Koulutusohjelmien opiskelijakiintiöt ovat juuri nyt täynnä. Tämä kertoo omaa kieltään siitä, että yhteistyöhanke on otettu kiinnostuneesti opiskelijoiden taholta vastaan.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto kestää kolme vuotta ja raskaskoneasentajan täydennyskoulutus kaksi. Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alaa voi opiskella näiden ohjelmien puitteissa nyt 80 osaamispisteen verran.

Tredun vastuuopettaja Mikko Lauttasella on ollut tärkeä rooli hydrauliikan ja pneumatiikan istuttamisessa Tredun koulutusohjelmiin. “Aivan ensimmäiseksi liitimme opetussisältöömme FFPA:n ja Promaint ry:n konseptoiman Putkistopassin, minkä suorittaminen parantaa oleellisesti opiskelijoidemme menestymistä käytännön työtehtävissään. Seuraavaksi mukautimme koulutusohjelmaamme sellaiseksi, että hydrauliikkapainotteisempaa koneenasentajakoulutusta voidaan nyt tarjota enemmän siitä kiinnostuneille opiskelijoille.”

Käytännössä hydrauliikka- ja pneumatiikka-aiheisia tutkinnon osia on kolme. Liikkeelle lähdetään perusteista, eli hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennuksista. Tämän jälkeen osaamista syvennetään kunnossapitotöihin sekä viimeiseksi voimayksiköiden ja moottoreiden asennustehtäviin. Koulutus luo hyvän pohjan myös alan ammattikorkeakouluopintoihin siirtymiselle, mikäli osaamisen laajentaminen kiinnostaa opiskelijaa.

Koulutuksessa pärjätään Mikko Lauttasen mukaan samanlaisilla ominaisuuksilla kuin työelämässäkin. “Motivaatio ja kiinnostus opiskelua sekä alaa kohtaan ratkaisevat. Aina opiskelija ei kuitenkaan onnistu heti valitsemaan itselleen sopivinta koulutuslinjaa. Meidän opettajien tehtävänä onkin toimia heille silloin luotseina oman ja motivoivimman jutun löytämisessä.”

Työharjoittelu on oleellinen osa opiskelua

Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alalla on huutava pula osaavista työntekijöistä ja opiskeluilla tähdätään aina lopulta opiskelijan työllistymiseen. Siksi työharjoittelu on oleellinen osa koulutusohjelmaa ja sitä onkin sisällytetty kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon jopa 16 kuukauden verran.

Tredun yrityskoordinaattori Sami Hasilan tehtävä on avata opiskelijoille ovia työelämään. “Tunnen paljon yrityksiä talousalueellamme ja olen tietoinen niiden rekrytointitarpeista. Kaikki näistä yrityksistä eivät välttämättä edes positioidu hydrauliikka- ja pneumatiikka-alalle, mutta siitä huolimatta niillä on tarjolla alan töitä. Minun tehtäväni onkin selvittää näiden yritysten resurssitarpeet ja ohjata opiskelijamme ottamaan niihin yhteyttä.”

Tällä hetkellä pilottihankkeessa on mukana kymmenkunta yritystä. “Mukana on esimerkiksi ajoneuvojen, diesel-moottoreiden ja konekomponenttien valmistajia.”

Työssäoppiminen on tähän mennessä saatujen kokemusten valossa toimiva ratkaisu sekä opiskelijoille että yrityksille. “Tällä hetkellä opiskelijat vievät työssäoppimisjaksonsa läpi lähes sataprosenttisesti. Noin puolet heistä myös työllistyy harjoittelunsa seurauksena työnantajayrityksiinsä pysyvästi. Opiskelijan työllistäminen on myös yritykselle selkeä etu, kun työvoimasta pääsee täsmäkouluttamaan itselleen parhaiten soveltuvaa jo varhaisessa vaiheessa.”

Yritysverkostoa kasvatetaan jatkuvasti. “Teemme koko ajan ahkerasti töitä uusien yhteistyökumppaniyritysten löytämiseksi. Nyt kun meillä on selkeästi konseptoitu koulutusohjelma olemassa, tämä työ helpottuu. Kaikkialla kuitenkin on tällä hetkellä suuri tarve työvoimalle ja nyt meillä on konkretiaa kerrottavaksi siitä, kuinka yrityksellä on tästä eteenpäin aivan uudenlainen mahdollisuus löytää juuri sen tarpeisiin soveltuvia työntekijöitä.”

Kaikki hyötyvät

Yhteistyöhankkeesta hyötyvät FFPA:n Tommi Peltosen mukaan kaikki sen osapuolet. “Mitä enemmän saamme opiskelijoita alalle, sitä paremmin voimme tarjota yrityksille niiden kipeästi tarvitsemia osaajia. Mitä enemmän yritysten, opiskelijoiden ja oppilaitosten yhteistyöstä syntyy onnistumisia, sitä laajemmalle tietoisuus tämän hankkeen mahdollisuuksista ja alamme vetovoimatekijöistä kasvaa. Tämä istuu saumattomasti FFPA:n missioon, jonka mukaan tehtävämme on kasvattaa alan tunnettuutta, parantaa sen imagoa ja varmistaa alalle riittävästi työvoimaa.”

Tommi Peltonen haluaa myös avartaa perinteistä kuvaa työntekijöiden rekrytoinnista. “Näkyvyyden roolia ei voi aliarvioida. Mitä aktiivisemmin yritys tekee opiskelijoiden kanssa yhteistyötä, sitä laajemmalle tietoisuus sen olemassaolosta leviää. Yrityksissä opiskelijoiden rekrytointia olisikin hyvä ajatella puhtaan resursoinnin lisäksi myös yrityksen markkinointina, joka voi johtaa jollakin aikavälillä myös sen liiketoiminnan kasvuun.”